Papinniemi

uutisia:

 

PARIKKALASSA:
Parikkalantie 18
59100 PARIKKALA
puh. 010 230 8900
fax. (05) 430 083
Aukioloaika: ma-pe 9-16

 SIMPELEELLÄ
 Roihankatu 12-14
 Tilaus- ja ilmoitusasiat
 puh. 010 230 8902
 Asiakaspalvelupiste IT-Lähituki
 Aukioloaika: ma-pe 8-16.30
 »010-puheluhinnat

 

 

linkkejä:


Juhlaillallisella Liisa Terävä (vas.), Mirja ja Heikki Vaittinen, Matti Viialainen, Harri Anttila, Anu Urpalainen, Timo ja Taina Lonka sekä Aila Bayer
60 vuotta tarpeellista yhteistyötä Rautjärven Yrittäjät on tehnyt 60 vuotta yhteistä järjestötyötä. Oli juhlan aika. Anne Uppman

Vuosijuhlassa puhunut maakuntajohtaja Matti Viialainen totesi 60 vuotta yhdistystyötä osoittavan, että yhdistys on perustettu tarpeeseen. Se on ollut vuosia tarpeellinen ja on sitä yhä.

Etelä-Karjalalla menee nyt maakuntajohtaja Viialaisen mukaan hyvin. Se kuuluu Manner-Suomen kolmen suuren joukkoon bruttokansantuotteella mitattuna. Selkärankana on vientiteollisuus, mutta maakunnassa on paljon myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on asiakkaita rajojen takana.

- Venäläiset toivat maakuntaan viime vuonna 360 miljoonaa ja tänäkin vuonna 300 miljoonaa. Tästä ostovoimasta on pidettävä huolta, mutta yritystenkin on mentävä maailmalle. Poliitikot eivät saa ajaa asioita malliin, jossa kanssakäyminen kärsii. Pietari on todella lähellä, muistutti Viialainen maakuntaliiton tervehdyksessään.

Viialainen vaatii huomiota liikenneyhteyksiin. Kun kuutostie saadaan kuntoon ja Pohjanmaan rata kuntoon, on rakennettava rautatie Luumäen ja Imatran välillä kaksiraiteiseksi.

Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka on otettava seuraavaan hallitusohjelmaan, jolloin avautuu uusia mahdollisuuksia niin Petroskoin kuin Laatokankin suunnalla.

- Jokainen ymmärtää mikä merkitys sillä on tälle seudulle.

Hiitolanjoen saaminen kalastusmatkailukäyttöön on maakuntajohtajasta tärkeä asia.

- Voimalakysymys on ratkaistava ja tarvittaessa vaikkapa koskilaki päivitettävä niin, että pienet voimalat voidaan purkaa ja lohi pääsee nousemaan koskia ylös.

Tulevat haasteet

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Liisa Terävä totesi yrittäjyyden olevan merkittävä osa kunnan elinvoimaisuutta. Rautjärven kunta on pyrkinyt tukemaan yrittäjyyttä muun muassa kaavaratkaisuilla, joihin liittyy Konkalammen ja Hiitolanjoen kehittäminen sekä Asemanseudun vetovoimahanke.

Terävä vei puheensa alussa kuulijat iltakävelylle - Parikkalan-Rautjärven Sanomissa Anja Kääriäisestä olleen jutun innoittamana - Tehtaantien varteen, entiselle kauppakadulle, jonka monet yritykset ovat vuosien aikana palvelleet asiakkaitaan. Hän toivoi, että tuo näkymä vielä aukeaa Holopaisenmäeltä Konkalammen rinteille tulevaisuudessa.

Yhtenäiskouluhanke on kunnan historian suurin investointihanke. Se etenee, vaikka opetusministeriön päätös valtionosuudesta ei vastannutkaan rautjärveläisten toiveita. Työt alkavat jo tänä syksynä.

Kuntarakenneselvitystä Terävä vertasi 3 000 metrin estejuoksuun. Yhteislähtö tapahtui samalta viivalta, mutta matkalla kompuroitiin. Maaliin pitäisi päästä joulukuussa, jolloin kaikkien kuntien ja kaupunkien valtuustojen päätökset ovat tiedossa. Terävä arvelee, ettei tässä kisassa jaeta mitaleja.

- Edessä on menojen karsimista, kunnallisveron nosto, harkittaneen maksujen käyttöönottoa esimerkiksi harrastus- ja vapaa-ajanpalveluissa, hän valottaa tulevaisuutta.

Tavoitteita toteutunut

Rautjärven Yrittäjien puheenjohtaja Mirja Vaittinen toteaa, että 50-vuotisjuhlien jälkeen yrittäjät ovat saavuttaneet monta tavoitetta. Kauppojen aukioloajat on vapautettu ainakin Etelä-Karjalassa poikkeusluvan turvin. Yrittäjäedustus niin kunnanvaltuustoissa kuin eduskunnassakin on moninkertaistettu. Kunnan elinkeinopolitiikasta kunnan ja yrittäjien vuoropuhelu on tasolla, johon pyrittiin ja jopa paremmallakin tasolla. Hiitolanjokea pohdittiin elinkeinoelämän piristäjäksi, nyt se on kunnan keskeisiä hankkeita. Lisänä ovat Änkilänmäen ja Tiiliruukin alueen kehittämishankkeet.

- Rautjärven Yrittäjät on jo vuosia sitten ottanut positiivisen kanna yhtenäisen Imatran seudun kunnan synnyttämiseen. Yrittäjillä ei enää pitkään aikaan ole ollut kuntarajoja. Paikkakuntien itsenäisyys tai oma tekeminen ei katoa kuntaliitoksissa, ellemme sitten itse sitä kadota, Vaittinen uskoo.

Pelkona on lähipalvelujen katoaminen. Yritykset ja yritysten lähipalvelut säilyvät vain käyttämällä niitä.

Vaittinen pohti myös järjestötoimijoiden vähenemistä.

- Suomessa on tuhansia yhdistyksiä, joissa tekijät vähenevät ja vanhenevat. Enää ihmiset eivät ole valmiita käyttämään omaa aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen samalla tavalla kuin ennen. Saataisiinko voimaa yhdistyksiä yhdistämällä.

Rautjärven Yrittäjien 60-vuotisjuhlan juontajina toimivat Ville Rita, Lauri Kokkonen ja Jaakko Repo, musiikista vastasivat Maria Tiippana ja Sanna Kurronen. Tanssia säesti Ipe ja Harmaa aavistus. Yrittäjäristit

Rautjärven Yrittäjien 60-vuotisjuhlassa palkittiin pitkäaikaisia yrittäjiä yrittäjäristein

Timanttiristi 50-vuotisesta yrittäjyydestä: Jaakko Repo (aloittanut yrittäjänä 1962)

Timanttiristi 30-vuotisesta yrittäjyydestä: Markku Lempiäinen (1977), Risto Naukkarinen (1980), Veli-Pekka Naukkarinen (1980), Timo Hinkkanen (1980), Timo Tervonen (1981), Mirja Räty (1984), Sinikka Anttonen (1984)

Kultainen yrittäjäristi 20-vuotisesta yrittäjyydestä: Antero Vanhatalo (1986), Heikki Hinkkanen (1994), Jukka Lääperi (1993), Mika Vanhatalo (1994), Heikki Partinen (1994)