Papinniemi

uutisia:

 

PARIKKALASSA:
Parikkalantie 18
59100 PARIKKALA
puh. 010 230 8900
fax. (05) 430 083
Aukioloaika: ma-pe 9-16

 SIMPELEELLÄ
 Roihankatu 12-14
 Tilaus- ja ilmoitusasiat
 puh. 010 230 8902
 Asiakaspalvelupiste IT-Lähituki
 Aukioloaika: ma-pe 8-16.30
 »010-puheluhinnat

 

 

linkkejä:


Siikalahden kalastokorvauksia käytetään järvitaimenen ja Simpelejärven siikakannan elvyttämiseen. Manu Sinkkonen ja Jukka Jantunen osallistuivat tiistaina Joensuunjoen kunnostustalkoisiin.
Tavoite on, että järvitaimen ehtisi kutea edes yhden kerran elämänsä aikana. Jokitalkkari Manu Vihtonen
Siikaa ja taimenta elvytetään Siikalahden kalastokorvauksille käyttösuunnitelma. Päivi Jantunen

Valtio on maksanut Kaukolan ja Järvenpään osakaskunnille Siikalahden järjestelyjen yhteydessä määrättyjä kalastokorvauksia 1?680 euroa vuodessa.

-Korvausrahoista ei oikein tiedetty, vaikka osakaskunnan toiminnasta kertyneitä laskuja niistä on maksettu, Kaukolan osakaskunnan hoitokuntaan kuuluva Matti Järvinen kertoo.

- Ihmeteltiin, paljonko rahaa on, kuka niistä päättää ja miten ne tulisi käyttää?

Asia alkoi selvitä, kun Kaakkois-Suomen ELY-keskus siirsi vuosien saatossa kertyneitä kalastokorvauksia 15?000 euroa kalastusalueen tilille

-Eivät ne osakaskuntien rahat sinnekään kuuluneet.

Kalastokorvaukset on käytettävä Simpelejärven kalaston hoitoon, Ely-keskuksen hyväksymän suunnitelman pohjalta. Kalastusalue teetätti Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksella käyttösuunnitelman vuosille 2014-2019.

Suunnitelma tuli viime keväänä Kaukolan ja Järvenpään osakaskunnille lausunnolle.

-Siitä käytiin vilkas keskustelu. Osakaskunnat katsoivat, että rahaa voisi käyttää muuhunkin kuin hoitokalastukseen.

Koepyyntiä

Tänä kesänä on kerätty tietoa kalaston tilanteesta. Koepyyntiä on tehty nuotalla ja rysillä Siikalahden suulla, Sokkiiselällä ja Lemmikonselällä sekä Kaukolanselällä.

-Osakaskunnat halusivat, että varoja käytetään Joensuunjoen taimenkosken kunnostukseen, Simpelejärven alkuperäisen siikakannan elvyttämiseen ja hoitokalastukseen, joka kohdistetaan erityisesti lahnaan.

Ajatus Joensuunjoen Alakosken kunnostamisen jatkamisesta taimenen kutukoskeksi tuli ELY-keskuksen kalastusbiologilta Kauko Poikolalta. Poikola oli ollut kunnostamassa Alakoskea 1990-luvun alussa.

Joensuunjoesta saatiin syksyllä 2013 sähkökalastuksissa muutamia luonnossa syntyneitä taimenen poikasia. Kosken kunnostamisen jatkaminen oli tarpeen, jotta poikastilanne paranisi jokialueella.

Viime tiistaina koski kunnostettiin talkoovoimin.

-Toiveena on, ettei järvitaimenia kalastettaisi liian pieninä.

-Ehtisivät kutea edes yhden kerran elämänsä aikana, jokitalkkari Manu Vihtonen sanoo.

-Järvitaimenen uusi alamitta on 60 senttiä, iktyonomi muistuttaa.

Siika ja muikku vähissä

Simpelejärven järvisiika on vähentynyt koekalastusalueilla. Kantaa halutaan elvyttää istutuksilla.

-Hanke on kalastusalueen hanke, jossa olemme mukana.

-Järven oman siikakannan viljely aloitetaan uudelleen, Järvinen kertoo.

Hanketta isännöi kalastusneuvoja Vesa Tiitinen, joka välittää tutkimuskalat eteenpäin.

Syksyn aikana pyydetään emokaloja rysällä ja nuotalla. Simpelejärven länsipuolella emokaloja pyytää verkoilla Kimmo Rönkkönen.

Rahaa tarvitaan emokalojen pyyntiin, haudontaan, lammikkoviljelyyn ja emokalaston ylläpitoon.

Kalanviljelylaitoksella poikasista varmistetaan, että ne ovat Simpelejärven järvisiikakantaa.

Pientä lahnaa paljon

Hoitokalastusta ja kalakantojen seurantaa tehdään koekalastuksien antaman tiedon pohjalta.

Kaukolan osakaskunnan puheenjohtajan, Erkki Maarosen ja Matti Järvisen voimin on kesän ajan koekalastettu paunetilla Riihniemensaaren edustalla.

- Paunetissa on ollut lähinnä lahnaa, särkeä, suutareita, ruutanoita, salakoita.

-Kuhaa on tullut aika paljon. Pääsääntöisesti ne on laskettu takaisin järveen.

Menossa on myös kuhan kasvuselvitys, johon pitäisi saada tänä vuonna yli sadan kalan suomunäytteet.

-On epäilty, että järvessä on paljon pientä, kitukasvuista, ravinnon puutteesta kärsivää kuhaa.

-Tutkimusta tehtiin edellisen kerran pari vuotta sitten, silloin kuhan kasvu oli normaalia.

-Kuhakanta kannattaa kasvattaa riittävän suureksi. Petokalana ne pitävät pikkukalat kurissa.

Muutama lohi

-Paunetissa on ollut myös muutama 1-2 kiloinen järvilohi ja muutamia, reilun kilon painoisia taimenia.

-Pientä lahnaa on tullut eniten?-?ja sitä on tavoiteltukin.

-Lahnakanta vaikuttaakin liian suurelta ja sen osalta kitukasvuisuus pitää paikkansa.

-Muikku ja siika ovat järvessä tosi vähissä, Järvinen summaa.