Julkaistu 

Rautjärvellä sukellettiin Hiitolanjokeen ja Haarikkoon

Hiitolanjoki – Haarikko on yksi Suomen luonnonsuojeluliiton nimeämästä sadasta luontohelmestä. Siihen tutustuttiin ensimmäisenä Luonnon päivänä. Aamupäivä puhuttiin aiheesta ja esiteltiin sitä, iltapäivällä retkeiltiin Hiitolanjoella. Luontohelmeen oli tutustumassa viitisenkymmentä henkeä, joista paikallisia vain kourallinen.
Sata luontohelmeä ovat merkittäviä, mutta uhanalaisia luontokohteita eri puolilla Suomea. Etelä-Karjalassa luontohelmiä ovat Konnunsuo Lappeenrannassa, Kemppilän Suurisuo Ruokolahdella ja Hiitolanjoki – Haarikko, joka sijaitsee Ruokolahden, Rautjärven, Parikkalan ja Savonlinnan alueella.
– Haarikko on iso alue, joka monipuolisuudessaan on maakunnan ykköshelmi, kehui luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan puheenjohtaja Kimmo Saarinen.
Hänellä oli yhdeksän syytä, jotka tekevät alueesta ainutlaatuisen. Haarikko ei kuitenkaan ole paratiisi. Siellä on metsäautoteitä ja avohakkuiden aiheuttamia heinikoita, mutta kuitenkin myös eteläisen Suomen viimeiset kuukkelit. Kuukkeli on hävinnyt Etelä-Suomesta metsien nuorentumisen ja pirstoutumisen takia.
Dokumenttien historiaa
Alue liittyy suomalaisten luontodokumenttien historiaan, onhan siellä kuvattu sekä Metsän tarinaa että Järven tarinaa. Elokuvat ovat myös Haarikon tarina. Alueelta on näyttöä merkittävistä luontoarvoista. Suuruudeltaan alue on 37 000 hehtaaria.
Hiitolanjoki muodostaa uhanalaisille lajeille käytävän, joka on osa Fennoskandian vihreää käytävää.
– Otollinen sijainti elävöittää Haarikkoa ja antaa anteeksi huonolle ympäristön hoidolle. Alueelta löytyy muutama sata hehtaaria suojeltuja alueita, mutta vielä tarvitaan turvaa ja suojaa. Alueella on vanhaa metsää. Kaskiviljely tuhosi täällä suurelta osalta vanhat metsät. Uhanalaiset metsälajit ovat sidonnaisia vanhaan metsään.
 Luonnosta irtautuneet ihmiset eivät Saarisen mukaan tiedä, mikä on oikea metsä. Metsän luonnollisia piirteitä ei tunneta. Metsää ei tarvitse hoitaa. Lahopuuta on oltava yli 100 kuutiometriä hehtaarilla oikeassa metsässä. Noin 5 000 metsälajia elää kuolleessa puussa.
– Ihmiset kaipaavat hiljaisuutta. Erämaata täältä ei löydy, mutta vielä on Haarikon pieniä kolkkia. Monipuolinen maisema tarjoaa jokaiselle jotakin, totesi Saarinen.
Luontokartoittaja Jari Kiljusen mukaan Hiitolanjoki – Haarikko -luontohelmen rajaamisessa mietittiin sen kattavuutta. Lopulta päädyttiin Hiitolanjoen valuma-alueeseen: Hiitolanjoki–Torsanjärvi–Haarikko–Simpelejärvi. Se ei noudata mitään hallinnollisia rajoja.
Alueella asuu ihmisiä, on maataloja, elämiä, kuukkelialue, valkoselkätikkoja, Laatokan lohia ja liito-oravia. Alueella on myös suurpetoja ja lukuisia luontokohteita. Rauhoitettuja ovat muun muassa Viitalammin salo, noin 70 hehtaaria, Paajasensalo 55 hehtaaria, Mörynsalo, Äpätinsalo 60 hehtaaria. Alueen keskellä on Haukkavuori.

Kommentoi