Julkaistu    |  Päivitetty 
Päivi Jantunen

Hirvet kalusivat tukkipuut tärviölle Parikkalassa

Mikko Tikkinen tarkastelee hirven jättämää jälkeä. Päivi Jantunen Mikko Tikkinen tarkastelee hirven jättämää jälkeä.

Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Esko Viinanen on kiertänyt arvioimassa hirvien aiheuttamia metsätuhoja Kaakkois-Suomessa.
– Vahinkoilmoituksia koko alueelta on tehty 45. Vahinkoalaa niistä kertyy 150 hehtaaria. Eniten hirvituhoja –  ja suurimmat vahinkoalat – on rajan pinnassa, Ruokolahden ja Rautjärven alueella.
– Hirvituhot ovat kasvussa. Kokonaismäärä on viime vuosiin verrattuna moninkertainen, Viinanen sanoo.
Parikkalasta ja Rautjärveltä on molemmista jätetty viisi vahinkoilmoitusta. Yleisimmin hirvet aiheuttavat tuhoja männyn ja koivun taimikoille. Parikkalan Tyrjällä hirvet ovat jälttäneet järeiden kuusien kuorta, kalunneet varttunutta kuusikkoa.
– Tällainen vahinkokohde on kohtuullisen harvinainen. Edellinen tapaus, jossa hirvet olivat jälttäneet kuusen runkoja, on viiden vuoden takaa, Viinanen totesi.
Keskimäärin 20-40 prosenttia kuvion puista on vaurioitunut. Pahimmalla, reilun hehtaarin alalla, vahingoittuneita runkoja on jopa 75-80 prosenttia.
– Suurin vahinko aiheutuu tukkikasvun menetyksenä. Vaurioituneet puut kannattaa kaataa pois ennen kuin laho iskee vauriokohtaan, Viinanen sanoo.
Mikko Tikkinen katselee hirven kaluamia puita. Metsänomistajaa harmittaa.
– Vahinkoala on varttunutta kuusikkoa, joka on harvennettu päätehakkuutiheyteen viime vuonna (2016). Puusto olisi saanut lihoa vielä 10-20 vuotta. Tukkipuun määrä olisi ollut silloin huomattavasti suurempi. Harvennusvaraa hirvituhojen varalta ei jätetty.
Päätuhoalueen viereisillä kuvioilla on myös vahinkoja. Ne eivät ole kuitenkaan yhtä vakavia. Vahingoittuneet puut on mahdollista poistaa harvennusten yhteydessä tai ovat määrältään muutoin vähäisiä.
Muutamia saman kokoluokan kuusia on Tikkisen metsästä syöty aiempinakin vuosina.

Kommentoi

Hae sivuilta