Julkaistu    |  Päivitetty 

Parikkalassa valmistaudutaan juhlimaan 200-vuotiasta kirkkoa

Seurakuntalaisilta toivotaan kotikirkkoon liittyviä kertomuksia ja kuvia.

Päivi Jantunen

Parikkalan kirkko täyttää ensi vuonna 200 vuotta. Vuosi on myös Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ja kristillisissä kirkoissa reformaation merkkivuosi. Luther käynnisti reformaation teeseillään 500 vuotta sitten.

- Päällekkäisyyksien välttämiseksi Parikkalan kirkon juhlapäivä on sovittu ja juhlavuoden valmistelu aloitettu hyvissä ajoin, Parikkalan seurakunnan kirkkoherra Marja-Liisa Malmi totesi.

Juhlavuotta valmisteleva työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran helmikuussa. Työryhmään kuuluvat: Eija Tykkyläinen, Kyösti Niiranen, Erkki Lemetyinen, Tapani Ruuska, Elisa Solasaari, Marja-Liisa Malmi ja Eeva Paakkinen.

Elokuussa (20.8. 2017) vietettävässä pääjuhlassa julkistetaan FM Jaana Juvoselta tilattu kirkon historiikki. Historiikissa keskitytään rakennukseen, remontteihin ja esineistöön. 200-vuotiasta on remontoitu useampaan otteeseen.

Juvonen on kirjoittanut seudun historiasta aiemminkin. Hänen käsialaansa ovat Saaren historia (2012), Parikkalan historia (1996) ja Uukuniemen historia (2009).

- Juhlavuosi on hyvä hetki pysähtyä miettimään kotikirkon merkitystä. Miten kirkko on koskettanut elämän eri vaiheissa?

- Toivomme seurakuntalaisilta kotikirkkoon liittyviä kirjoituksia, muistoja, kertomuksia ja valokuvia. Niitä voi lähettää kirkkoherranvirastoon jo nyt, jotta ne olisivat syksyllä myös Juvosen käytettävissä, Malmi sanoo.

- Rakkautta kotikirkkoon on Parikkalassa ollut. Kirkkoa on huollettu ja pidetty kunnossa, vanhoja valokuvia katseleva Malmi sanoo.

Kirkon ilmettä kirkastetaan alkukesästä, kun kirkko ja kellotapuli pestään.

Kirkkomäelle on kokoonnuttu monenlaisissa tunnelmissa. Sota-aikana kirkkomäen täyttivät evakot.

- Erityisesti kaipaisimme hautauksiin, kasteisiin ja evakkoaikoihin kirkkoon liittyviä valokuvia.

Näytelmä ja konsertti

Marjaana Tykkyläiseltä seurakunta on tilannut pääjuhlaan pienen kirkkonäytelmän. Toiveissa on, että näytelmää voitaisiin jossain muodossa esittää myös kotikirkkoon tutustumassa käyville lapsiryhmille.

Lapsia ja koululaisia halutaan juhlavuonna lähestyä myös piirustuskilpailulla.

Lauantaina 19.8. 2017 kirkossa konsertoi Jyrki Anttila.

Juhlavuosi kalenteriin

Ensi vuodelle tulee myyntiin kirkkoa valokuvin esittelevä ja juhlavuoden tapahtumista muistuttava seinäkalenteri.

200-vuotiasta voi aikanaan onnitella lahjoituksella onnittelutilille.

Parikkalan kirkkoon liittyviä muistoja, kertomuksia ja valokuvia voi lähettää Parikkalan kirkkoherranvirastoon, Pietarinkuja 2, 59100 Parikkala tai sähköpostilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kolmas kirkko samalla paikalla Vuodesta 1690 lähtien Parikkalan kirkot ovat sijainneet nykyisellä paikalla, Parikka-nimiseltä talonpojalta ostetulla maalla, mistä juontaa myös paikkakunnan nimi.

Nykyinen Parikkalan kirkko on rakennettu vuosina 1813-1817. Kirkon piirustukset laati valtionarkkitehti, italialaissyntyinen Carolo Bassi. Kirkon rakentamista &tab;johti rakennusmestari Matti Salonen. Kirkko vihittiin käyttöönsä vuonna 1840.

Kellotapuli rakennettiin samanaikaisesti kirkon kanssa. Koitsanlahden hovin päivätyövelvollisuudesta vapautuneet talonpojat lahjoittivat (v.1858) suuremman kahdesta kirkonkellosta sekä nykyisin kirkon keskikäytävälle sijoitetun raha-arkun.

Kristuksen kirkastumista esittävän alttaritaulun on maalannut venäläinen, Pietarin taideakatemian jäsen Grevishevsky. Se on jäljennös Rafaellon Vatikaanissa olevasta maalauksesta. Taulun lahjoitti vuonna 1880 Pietarissa asunut kirjansitojan leski Anna Lindfors (o.s. Tiainen), joka oli kotoisin Parikkalan Saarenkylästä.

Vuonna 1908 kirkkoon hankittiin B.A. Thulelta (Kangasalan urkutehdas) 31-äänikertaiset pneumaattiset urut.

Isoja remontteja

Merkittävimmät korjaustyöt kirkossa on tehty vuosina 1858-1860, 1911 ja 1970-1971. Viimeksi mainitun korjauksen yhteydessä kirkkoon hankittiin uudet, parikkalalaisen kuvaamataidon lehtorin, taiteilija Armi Siitosen suunnittelemat kirkkotekstiilit.

Alttarialueen muutostyö tehtiin vuonna 2003. Kirkossa on 1600 istumapaikkaa.

Kirkon vieressä olevalla sankarihautausmaalla on (313) talvi- ja jatkosodan sekä (29) vapaussodan sankarivainajien hautapaikka.

Alueella sijaitsee myös kolme muistomerkkiä. Vapaussodan muistomerkki paljastettiin vuonna 1919. Pentti Aholan suunnittelema sotien (1939-1944) muistomerkki vuonna 1967 ja Armi Siitosen suunnittelema Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki vuonna 1980. Kirkon läheisyydessä on myös vuonna 1991 pystytetty Tyrjän taistelujen muistomerkki.

 

 

Kommentoi

Hae sivuilta